Kaupunginhallitus käsittelee tänään Outi-Alanko Kahiluodon (vihr.) ja 6 muun valtuutetun erinomaista valtuustoaloitetta Sipoonkorven suojelualueen laajentamisesta. Aloitteentekijät esittävät että Helsinki käynnistäisi välittömästi neuvottelut Sipoonkorvessa omistamiensa 900 hehtaarin liittämisestä Metsähallituksen luonnonsuojelualueen osaksi. Vastaus on nuiva eikä oikeastaan anna viitteitä puoleen jos toiseenkaan. Helsingin kaupungin on otettava selkeä kanta suojelun puolesta. Samalla se on vahva viesti muille toimijoille alueella. Kaiken huipuksi aloitteesta ei ole pyydetty lausuntoa Helsingin ympäristökeskukselta. Tämä on yksistään riittävä syy asian palauttamiseksi valmisteluun.
Sipoonkorven kansallispuistosta on tehty kaksi lakialoitetta, Heidi Hautalan (vihr.) 12.12.2006 ja Jacob Södermanin (sd.) 6.3.2008. Molemmissa aloitteissa kansallispuiston pinta-alaksi on mainittu 2 700 ha. Käytännössä kansallispuiston minimirajaus pitäisi olla vähintään 3 000 ha ja tavoiterajaus 5 000 hehtaaria. Tässä Helsingin kaupunki on avainasemassa. Retkeilyreittien ja alueen käytön suunnittelun vuoksi kansallispuiston on oltava riittävän laaja.
Sipoonkorven alue on ainutlaatuinen n. 5400 hehtaarin kokoinen metsämanner Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin alueilla. Alue on maastonmuodoiltaan hyvin vaihtelevaa: upeat kalliomänniköt ja korpijuotteet vuorottelevat ja lehtoimaiset kankaat ja lehdot ovat yleisiä. On syytä muistuttaa että Suomen lähes kaikki puustoiset korvet on luokiteltu uusimman selvityksen mukaan erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi. Metsäojitus on usein hävittänyt monelle metsälajeille tärkeät korpiset luontotyypit.
Alueella käy runsaasti marjastajia, retkeilijöitä ja suunnistajia. Metsähallituksen hallinnoiman luonnonsuojelualueen kokonaispinta-ala on tällä hetkellä n. 1 300 ha. Nämä alueet painottuvat alueen pohjois- ja keskiosiin. Vuoden alusta merkittävä osa Sipoonkorven eteläalueesta liitetään osaksi Helsinkiä. Rakentamispaineet etenkin Porvoon moottoritien pohjois- ja eteläpuolelle on kovat. Tulevaisuudessa alueen suunnittelu pitää toteuttaa siten, että Sipoonkorpi säilytetään yhtenäisenä 5000 hehtaarin alueena ja sen lisäksi turvataan viheryhteydet Mustavuoreen ja Östersundomiin sekä Kasabergetin luonnonsuojelualueelle. Lisäksi näihin alueisiin rajautuva Labbackan metsäalue tulisi liittää mukaan suojelualueisiin.
Sipoonkorven kansallispuistosta on tehty kaksi lakialoitetta, Heidi Hautalan (vihr.) 12.12.2006 ja Jacob Södermanin (sd.) 6.3.2008. Molemmissa aloitteissa kansallispuiston pinta-alaksi on mainittu 2 700 ha. Käytännössä kansallispuiston minimirajaus pitäisi olla vähintään 3 000 ha ja tavoiterajaus 5 000 hehtaaria. Tässä Helsingin kaupunki on avainasemassa. Retkeilyreittien ja alueen käytön suunnittelun vuoksi kansallispuiston on oltava riittävän laaja.
Sipoonkorven alue on ainutlaatuinen n. 5400 hehtaarin kokoinen metsämanner Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin alueilla. Alue on maastonmuodoiltaan hyvin vaihtelevaa: upeat kalliomänniköt ja korpijuotteet vuorottelevat ja lehtoimaiset kankaat ja lehdot ovat yleisiä. On syytä muistuttaa että Suomen lähes kaikki puustoiset korvet on luokiteltu uusimman selvityksen mukaan erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi. Metsäojitus on usein hävittänyt monelle metsälajeille tärkeät korpiset luontotyypit.
Alueella käy runsaasti marjastajia, retkeilijöitä ja suunnistajia. Metsähallituksen hallinnoiman luonnonsuojelualueen kokonaispinta-ala on tällä hetkellä n. 1 300 ha. Nämä alueet painottuvat alueen pohjois- ja keskiosiin. Vuoden alusta merkittävä osa Sipoonkorven eteläalueesta liitetään osaksi Helsinkiä. Rakentamispaineet etenkin Porvoon moottoritien pohjois- ja eteläpuolelle on kovat. Tulevaisuudessa alueen suunnittelu pitää toteuttaa siten, että Sipoonkorpi säilytetään yhtenäisenä 5000 hehtaarin alueena ja sen lisäksi turvataan viheryhteydet Mustavuoreen ja Östersundomiin sekä Kasabergetin luonnonsuojelualueelle. Lisäksi näihin alueisiin rajautuva Labbackan metsäalue tulisi liittää mukaan suojelualueisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti