keskiviikko 27. elokuuta 2008

Vaalit lähestyvät ja työkiirettä piisaa

Helsingin vihreiden ehdokaslista on nyt koossa. Mukana on 127 mielenkiintoista, eri-ikäistä miestä ja naista. Hyvältä näyttää. Eilen myös hyväksyttiin Helsingin vihreiden vaaliohjelma. Oma vaalityöni on lähtenyt mukavasti käyntiin. Välillä on vaikea keskittyä tieteellisten artikkeleiden kirjoittamiseen kun pitäisi valmistella muita, vaaleihin liittyviä asioita.

Työstän tällä hetkellä yhteisartikkelia metsien ekologista indikaattoreista. Tarkoituksenamme on tarkastella kuinka hyvin erilaiset riistaeläinryhmät, sarvijäärät ja liito-oravat indikoivat metsien kestävää käyttöä. Olemme ottanut tarkastelukohteeksi 39 seutukuntaa keskisestä Suomesta (karttakuva: Tanja Myllyviita). Käyttämiemme indikaattoreiden perusteella ekologisesti kestävä metsienkäyttö painottuu Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikkoseuduille, joissa viihtyvät sekä riistakanalinnut (metso, teeri, riekko ja pyy) että liito-orava. Metsät näillä seuduilla ovat yleisilmeeltään karuja, rämemännikköt ovat yleisiä ja metsät ovat peltoalueiden pirstomia. Alueella on kuitenkin säilynyt jonkin verran iäkkäitäkin metsiä. Hakkuupaineet kohdistuvat keskisiin ja itäisiin seutukuntiin. Paikoitellen nuorten, alle 40-vuotiaiden metsien osuus nousee näissä seutukunnissa lähes tai yli 50 %:in.

tiistai 26. elokuuta 2008

Suojatien eteen pysäköinti pistää vihaksi

Selailin rästiin jääneet viikonlopun hesarit ja raivostuin lukiessani juttua suojateiden tehovalvonnasta. Minua sapettaa väärinpysäköijät, etenkin ne autoilijat, jotka aiheuttavat suuren turvallisuusriskin katujen ylittäjille. Monien autoilijoiden näyttää olevan vaikea hahmottaa mistä viiden metrin pysäköintikielto suojatien eteen johtuu. Jalankulkijan, varsinkin pienten lasten on mahdotonta nähdä lähestyvää autoa, jos auto on pysäköity suojatien eteen.

Pysäköintisakotus pitäisi tehdä portaittaiseksi ja sakko olisi suurin, jos väärinpysäköity auto aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin, kuten suojatien eteen pysäköinti tai pelastustien sulkeminen väärin pysäköitymisen vuoksi. Nykyinen virhemaksu on naurettavat 40 euroa. Perusmaksu pitäisi nostaa vähintään 80 euroon, jolloin se olisi sama kuin joukkoliikenteen tarkastusmaksu. Lisäksi turvallisriskistä tulisi lisäbonuksia. Sen lisäksi suojateiden eteen pitäisi hankkia betoniporsaat, jotka estäisivät väärinpysäköintiä luontevasti. Sen sijaan nämä vapaat kadunvarsipätkät voisivat toimia osittain pyöräparkkeina, kunhan jalankulkijan näkyvyys säilyy.

sunnuntai 17. elokuuta 2008

Äänestysinto kuntoon

Olin viikonlopun Vihreiden kesäpäivillä Mustialassa, Hämeen ammattikorkeakoulun tiloissa. Kaksi mielenkiintoista, mutta uuvuttavaa päivää vaaleista, ehdokkuudesta ja kuntahallinnosta. Vihreiden oikeusministeri Tuija Brax piti erittäin mielenkiintoisen puheen kuntalaisten äänestysinnokkuudesta. Tulevaisuus näyttää todella huonolta: jo seuraavan vuosikymmenen aikana äänestysprosentti laskee kunnallisvaaleissa näillä näkymin alle 50 %. Suomi olisi demokratian takapajula, poikkeava maa muiden Pohjoismaisten joukossa. Paikallisvaaleissa neljä vuotta sitten äänestysprosentti oli noin 58 prosenttia. Kuntaliiton teettämä kyselytutkimus osoitti, että kansalaiset äänestäisivät tulevissa kunnallisvaaleissa ahkerasti ja äänestysprosentti voisi nousta jopa 70 %:iin. Etenkin vanhempi ja koulutettu väestö aikoo ennustaa. Sen sijaan esimerkiksi alle 25 -vuotiaista vain 42 prosenttia sanoo äänestävänsä syksyllä.

Kuntalaisia on kannustettava äänestämään. Viime aikaiset selvitykset ovat osoittaneet, että laiskimmin vaaliuurnilla käyvät nuoret, keskiasteen koulutuksen omaavat miehet. Nuoret on saatava äänestämään. Jos nuori käy kerran vaaliuurnalla, on paljon todennäköisempää että hän käy siellä uudelleen. Sen sijaan on paljon vaikeampaa houkutella äänestämään 30-vuotiaita nuoria aikuisia, jotka eivät ole koskaan äänestäneet. Vaikka politiikka ei houkuttele nykynuorisoa, olisi kouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa korostettava, että jokaisella meillä on valta ja vastuu äänestää.

Tämän päivän kunnallispolitiikka pitäisi pukea nuoria ja nuoria aikuisia houkuttelevaan muotoon. Lähidemokratiaa on syytä vahvistaa. Tärkeintä on saada asukkaat luottamaan, että he voivat vaikuttaa ennen kaikkea lähiympäristöänsä koskeviin päätöksiin. Nuorille on luotavat keinot vaikuttaa kysymällä etenkin niiltä nuorilta, jotka eivät aio äänestää. Muun muassa sähköistä äänestämistä kokeillaan Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kunnissa. Sähköinen äänestämiskokeilu tapahtuu edelleen vaalikopissa, ei kotona netin kautta.

Lisää vaaleista vaalit.fi
Vihreiden kunnallisvaaliohjelma 2008

lauantai 9. elokuuta 2008

Annetaan kuntalaisten valittaa

Torstain HS (7.8) mielipidesivulla oli Jussi Heikkisen erinomaisen hyvä kirjoitus koskien hallituksen ehdotusta asemakaavavalitusten luvanvaraistamisesta. Paneuduin kaavavalistusten kaventamisasiaan keväällä 2006, kun laadin Helsyn lausuntoa Tarastin tonttityöryhmän selvityksestä (ympäristöministeriö 1/2006). Työryhmän toimeksiantona oli löytää keinoja edistää kaavoituksen sujuvuutta ja rajoittaa kaksinkertaisia valitusoikeuksia tuomioistuimeen. Esityksen pohjalta tehtiin maankäyttö- ja rakennuslakiin muutokset, jotka estävät mm. jatkovalitukset asemakaavoissa, kun asia on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai vastaavasti rakennusluvissa, kun asia on ratkaistu jo asemakaavassa.

Huomionarvoista on se, että valitusten määrä ei ole kasvanut sinä aikana, jolloin uusi osallistavaan suunnitteluun kannustava maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa. Kaikissa kunnissa valitusasemakaavojen osuus jää alle 10 %:iin. Pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Vantaa) valituskaavojen osuus asemakaavoista on vähentynyt 18 %:sta yhdeksään prosenttiin. Sen sijaan kansalaiset ovat usein kokeneet, että osallistaminen on ollut heikkoa ja pintapuolista. Erityisesti mielipiteiden vähättelyä on koettu kaavaprosesseissa, jotka koskevat viheralueille rakentamista. Ympäristöarvoja koskevat sisältövaatimukset: viihtyisä elinympäristö, rakennetun ja luonnonympäristön vaaliminen sekä puistojen ja lähivirkistysalueiden riittävyys nousivat esiin yli 60 % yksityishenkilöiden tekemistä asemakaavavalituksista.

Koen että valituskaavat ovat marginaalinen ongelma kaavoituksessa ja niiden vaikutus tonttipulaan on häviävän pieni. Hyvin harvoin on kyseessä ollut tahallisesta kaavoituksen hidastamisesta tai nimbyilystä. Annetaan siis kansalaisille, jotka todella haluavat perehtyä valituksen vaikeaan ja kimuranttiin maailmaan, mahdollisuus edistää tärkeäksi kokemiaan asioitaan.

maanantai 4. elokuuta 2008

Saaristolaistunnelmaa


Ihana lomaviikko Saaristomeren kansallispuistossa on takana. Aurinko helli, kyyt pysyivät poissa pihapiiristämme ja sinileväkin pysyi poissa, kiitos navakan pohjoistuulen. Saaristolaismökki on paikka, jossa tunnen irrottautuvani täysin arjesta: ei sähköä, puhdas vesi on kortilla ja ainoa ajanviete on yhdessäolo, ruuanlaitto, tiskaus, lukeminen ja saunominen. Nyt jaksaa pukertaa syksyisten haasteiden kimppuun: väitöskirjan loppuunsaattaminen ja kunnallisvaalikampanja. Kai sitä täytyy alkaa näkymään, kuulumaan ja kirjoittamaan ahkerasti mielipiteitään. Huomenna kuopuksemme aloittaa päiväkodissa. Se täyttää tämän hetken ajatukseni. Lasten myötä elämä on täynnä arjen tärkeitä hetkiä.