Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta oli ympäristölautakunnan lausunnolla edellisessä kokouksessa. Kehitysohjelman tavoitteena on toteuttaa Helsigin kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuudeksi 20 % vuoteen 2020 mennessä. Toteutuessaan ohjelma luo edellytykset hiilineutraaliin tulevaisuuteen 2030 jälkeen. Tavoitteeseen pyritään lisäämällä mm. biomassan ja ennen kaikkea metsäpohjaisen biomassan käyttöä energiatuotannossa. Kuulostaa hyvältä ja kunnianhimoiselta tavoitteelta.
Itseäni jäi mietityttämään puun kestävä käyttö ja kuinka energiapuun korjuu vaikuttaa metsäekosysteemiin. Kansallisen metsäohjelman 2015 tavoitteena on lisätä energiapuuhakkuita nykyisestä n. 3 miljoonan kuutiosta 8-12 miljoonaan kuutioon vuodessa. Arvioiden mukaan energiapuuta voidaan kerätä vuosittain noin 15 milj. kuutiota, joka vastaisi noin 8 % vuoden 2007 energiakulutustasoa. Ilmastotavoitteisiin ei pidä pyrkiä keinoilla, joilla voi olla negatiiviset vaikutuksensa metsäluonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemin toimintaan.
Hieman taustoista, jotta lukijallekin selviää mistä on oikein kyse. Helsingin Energian mainitsema metsäpohjainen biomassa tuotetaan metsähakkeesta. Haketta tuotetaan hakkuiden yhteydessä kerätyistä puiden oksista ja lehvästöstä (hakkuutähteet). Tänä päivän nostetaan myös kantoja aukkohakkuilta. Haketta voidaan tehdä myös nuorten metsien ensiharvennuksista eli pienpuustosta, joka ei läpimitaltaan kelpaa kuitupuuksi. Suomessa ei käytetä runkopuuta (kuitu- ja tukkipuut) varsinaisti sellaisenaan energiatuotantoon.
Hakkuutähteiden keruun vaikutuksista maan fysiologiin olosuhteisiin ei ole tutkittu. Keruulla voi olla suuri vaikutus metsän maaperään toimintaan ja vapauttaa maaperän hiilivarastoja ilmakehään. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jari Liskin mukaan hakkuutähteiden keruu ja käyttö energiatuotantoon voi aiheuttaa suuren hiilidioksidikuorman. Ainakaan ei pitäisi ajatella puubiomassan polton olevan hiilineutraalia päästöiltään. On syytä myös muistaa että kaikki kerätty puuaines on aina pois metsäekosysteemistä ja tällä on köyhdyttävä vaikutus metsäekosysteemin ravintotaseeseen ja vähentää lahopuun määrää sekä siitä riippuvaisia eliölajeja. Energiapuuta ei pidä kerätä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemin toiminnan kustannuksella.
Lue lisää:
Suomen ympäristökeskus 2007: Bioenergian tuotannon uudet haasteet Suomessa ja niiden ympäristönäkökohdat.
Metla ja Tapio 2008: Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset.
