lauantai 29. lokakuuta 2011

Helsingin sanomat: Östersundomin rakentaminen uhkaa luontoarvoja


Luin tänään Hesarista erittäin "ilahtuneena", että virallisten luontoselvitysten perusteella näyttää vahvasti siltä, että Östersundomin yhteinen yleiskaava uhkaa alueen luontoarvoja. Uutinen itsessään ei ollut uusi, mutta erittäin tärkeä siksi, että ulkopuolinen konsultti päätyi samaan arvioon, jonka luonnonsuojeluväki on todennut koko kaavoitusprosessin ajan. Sen vuoksi luontojärjestöt kokosivat asiantuntijansa yhteen ja palkkasivat arkkitehdit suunnittelemaan alueella vaihtoehtoista, alueen Natura ja muut luontoarvot huomioivaa kaavaa.

Varjokaava tarjoaa jatkossakin todellisen vertailukohteen, jossa on aidosti pyritty minimoimaan rakentamisen aiheuttamat suorat ja epäsuorat vaikutukset alueen luontoon, unohtamatta kuitenkaan kestävän yhdyskuntarakenteen merkitystä. Varjokaavan ekologinen "hyvyys" selviää lähikuukausina, kun sen vaikutuksia arvioidaan muiden vaihtoehtojen rinnalla. Ainakin se on kunnolla haastanut keväällä julkaistun ja HS:ssa tänään esitetyn yleiskaavaluonnoksen, jossa suunnittelualueen pinta-alasta lähes puolet varataan rakentamiselle ulottuen alueen tulva-alueille ja Natura-alueisiin kiinni. Varjokaavassa suojelu- ja viheralueiden osuus on lähes 2/3. Laajat luonnontilaiset rannat ja purouomien ekologiset käytävät toimivat luontaisina puskureina sekä sade- että merivesitulville.

Helsingin kaupunki kasvaa sekä sisäisesti että ulkoisesti rajojaan siirtämällä. Kasvua ei voida sallia hinnalla millä hyvänsä. Luonnonsuojelu ei voi aina olla se ikävä kehitystä jarruttava seikka, joka on siirrettävissä muualle muiden tärkeimpien missioiden vuoksi. Ilmastonmuutoksen ja hiilidioksidipäästöihin yksipuolisesti vedoten Helsingistä halutaan tehdä tiivis kaupunki. Hajautuva yhdyskuntarakenne ja kasvava liikenne ovat vakavia ilmiötä, mutta se ei kuitenkaan oikeuta toteuttaa kaupungissamme kaavoitusta, jota markkinoidaan ekologisuudella ja kestävän kehityksen periaatteilla, jos ensisijaisena ja ainoana tavoitteena on kaavoittaa lisää omakoti- ja pientalotontteja hyvätuloisille veronmaksajille.

Jos ekologisuus halutaan ottaa yhdeksi aidoksi kestävyyskriteeriksi, on monimuotoisuuden suojelulle ja luonnon tarjoamille, jo olemassa oleville ekosysteemipalveluille annettava nykyistä suurempi painoarvo kestävän yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa. Tämänkaltaiseen suunnitteluun olisi Östersundomissa kaikki mahdollisuudet.