Kaatopaikkajäte kovempaan verotukseen

Suomessa tuotetaan vuosittain erilaista jätettä (yhdyskunta-, teollisuus, rakennusjäte) noin 42 miljoonaa tonnia. Tämä selviää valtiovarain- ja ympäristöministeriön yhteisestä jäteverotuksen kehittäminen -selvityksestä. Jätteiden tuottamista, polttamista ja kaatopaikalle kärräämisestä pitäisi kurittaa kovemmalla kädellä. Suomen luonnonsuojeluliitto ehdottaa jäteveron tuntuvaa kiristämistä ja ulottamista kaikkiin tuotettuun kaatopaikkajätteeseen sekä jätteen polttoon. Tällä hetkellä jätteenpoltto on Suomessa verotonta, joka on epäreilua pienille biokaasua ja -polttoainetta tuottaville kotimaisille yritykselle. Lisäksi se asettaa polton liian edulliseen asemaan jätteen kierrättämisen suhteen.

Jätettä syntyy liian paljon koska sen tuottaminen on turhan helppoa. Konkreettiset kannustimet jätteiden hyötykäyttöön ovat edelleen heikot. Rakennustyömaiden jäte päätyy useimmiten kaatopaikalle ja kotitalouksien sekajäte joko kaatopaikalle tai massapolttoon lajittelemattoma. Nykyistä mallia on kehitettävä siten että se ohjaa kaikkia toimijoita (kuluttajia, tuottajia ja rakentajia) jätteiden kierrätykseen ja lajitukseen.

Yksi konkreettinen ongelma on vastaanotettavan jätteen maksut yksityishenkilöiltä. Erilaisin kertamaksuin kunnat karkoittavat yksityiset viemään vanhat tavarat lajittelemattona sekajätteiden keräyspisteisiin. Helsingissä kierrätettävää vanhaa tavaraa vastaanotetaan sorttiasemilla tai kierrätyskeskuksessa. Jätemaksun suuruus määräytyy sen mukaan onko jäte hyödynnettävissä vai ei. Kangasalla joudut pulittamaan jokaisesta jätekuormasta 10 euroa vaikka kaikki kelpaisi kierrätykseen. Kolmannen peräkärrykuormallisen jälkeen maksu alkaa jo tuntua kukkarossa. Ei ihme jos moni päätyy heittämään vanhat tavarat "takaisin luontoon" tai täyttämään jäteastiat niillä.

Kesä, talkootyö ja arvot

Kesä on mennyt perheen parissa Kangasalla. Ensi viikolla alkaa esikoisen jalkapallokoulu ja kokoukset. Olin maanantaina kitkemässä jättipalsamia Seurasaaressa. Laji on luokiteltu yhdeksi alkuperäislajistoa uhkaavaksi vieraslajiksi. Homma jäi vähän kesken, ensi viikolla jatketaan. Konkreettinen luonnonsuojelutyö on mukavaa. Tuntee tekevänsä jotain hyödyllistä. En saanut ainuttakaan punkkia.

Lapin maakuntauutiset esittelivät eilen Metsähallituksen harjoittamaa "kestävää" metsätaloutta Inarin Lapissa. Tuntuu käsittämättömältä että näille ikihongille pystytään antamaan rahallinen arvo kun niiden arvo pitäisi mitata ihan toisin konstein. Vanhojen metsien elämystä ja tunnetta ei voida määritellä taloudellisesta hyötynäkökulmasta - tai voidaan, jos universumissa ei ole muuta arvokäsitettä tavaroille ja kohteille kuin taloudelliseen/rahalliseen hyötyyn liittyvä. Poliittisessa päätöksenteossa - varsinkin niukkuuden aikana - muilla arvoilla ei näytä olevan suurta painoarvoa. Itse asiassa poliittinen keskustelu ei muuta käsitettä tunnu paljoa ymmärtävänkään kuin taloudellisen hyödyn näkökulmaa.