Olin tänään puhumassa Suomen luonnonsuojeluliiton ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin järjestämässä kuntametsät -seminaarissa. Käsittelin metsiä kiistankohteena Helsingissä. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on useamman vuoden ajan pyrkinyt vähentämään turhia avo- ja harvennushakkuita kaupunkimetsissä.
Liian voimakkaat harvennushakkuut vähentävät puuston monikerroksellisuutta, muuttavat lajistoa heinämäiseksi ja lisää etenkin pihlajan ja vaahteran taimien runsasta kasvua. Kohde vaatii toistuvaa ja intensiivistä hoitoa, että se säilyisi viihtyisänä ulkoilumetsänä. Helpommalla pääsisi jos puusto säilytettäisiin monirakenteisena, riittävän tiheänä, niin että tyypillinen metsälajisto kuten mustikka ja metsäsammalet säilyisivät. Tämän kaltainen metsä on myös linnustolle ja muulle eläimistölle otollinen. Hallittu hoitamattomuus lisäisi metsän paikallista monimuotoisuutta ja toisi kustannussäästöä metsien hoidossa.
Toinen lukunsa on aukkohakkuut, joita tehdään etenkin vanhoihin kuusi- ja koivuvaltiasiin metsiin. Rakennusviraston tavoitteena on lisätä uudistamishakkuita 50 hehtaariin vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa toistasataa aukkoa ympäri kaupunkia vuosittain. Valitettavan usein hakkuita tehdään vielä lintujen pesintäaikana.
Luonnonhoidon linjauksista pitäisi poistaa hehtaarikohtaiset vuositavoitteet uudistamiselle. Lisäksi pitäisi perustaa luonnonhoidon ohjausryhmä, joka vastaisi metsien ja viheralueiden hoidosta. Ohjausryhmä muodostuisi ympäristökeskuksen luontoasiantuntijoista ja rakennusviraston metsäammattilaisista. Vetovastuu olisi syytä siirtää ympäristökeskukselle. Kaupunginhallitus käsittelee Luonnonhoidon linjauksia vielä tämän syksyn aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti