Kävelyetäisyys luontoon arvossaan

Kirjoituksemme julkaistiin Helsingin sanomien mielipidesivulla 11.10.2010. Alla alkuperäinen teksti, jota oli hieman tiivistetty toimituksen puolesta:

Helsingin Sanomat uutisoi 6.10. Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jossa oli selvitetty kaupunkilaisten mielipaikkoja ja viihtyvyyttä erilaisissa kaupunkiympäristöissä. Tutkimuksen mukaan onnellisuusindeksi nytkähti ylöspäin, kun kaupunkikuva tiivistyi ja "asvalttiviidakko" tihentyi. Mielestämme tulos on järkeenkäypä, sillä tiiviissä kaupungissa, jossa asukkaiden määrä tiettyä rakennettua pinta-alaa kohden on riittävän korkea (esimerkiksi Töölössä reilu 6000 asukasta/km2), palvelut pysyvät kävelyetäisyydellä ja kaupungista muodostuu elävä ja monimuotoinen. Kivijalkakaupat, kahvilat, puistot ja leikkikentät luovatasukkaille viihtyisyyttä ja toimiva joukkoliikenne helpottaa liikkumista ilman autoa.

Tiiviin kaupunkimiljöön ihannoiminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asukkaat eivät kaipaisi luonnollisia viheralueita kävelyetäisyydelleasuinpaikastaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet luonnonympäristöjen edesauttavan asukkaiden viihtyisyyttä ja hyvinvointia. Esimerkiksi Helsingin Keskuspuiston läheisyydessä (<0,5 km) sijaitsevat asuintalot ovat haluttuja ja niistä ollaan valmiita maksamaan enemmän ennen kaikkea lähellä sijaitsevan metsäluonnon vuoksi. Jos metsiä, kalliota tai vapaita ranta-alueita ei löydy asuinpaikan läheisyydestä, asukkaat hakevat elvyttäviä luontokokemuksia kauempaa, jolloin vapaa-ajan liikkumissäde kasvaa.

Helsinki toteuttaa lähivuosina Östersundomin yleiskaavaa yhdessä Sipoon ja Vantaan kanssa. Tavoitteena on sijoittaa 50 000-80 000 uutta asukasta suunnittelualueelle. Alueelle kaavaillaan laajalle levittyvää, pientalovaltaista ja joukkoliikenteeseen painottuvaa kaupunkimiljöötä. Mielestämme suunnittelijoiden tulisi kuitenkin pohtia myös sitä, miten arjen viihtyisyys ja lähipalveluiden tarjonta turvataan uudessa kaupunginosassa. Toivomme suunnittelijoilta visioita tiiviistä ja toimivasta kaupunkirakenteesta sekä potentiaalia nostaa kortteli- ja tonttikohtaista rakentamistehokkuutta. Etukäteen liian korkealle asetettu asukastavoite luo turhan kovat rakentamispaineet, ja asukkaiden lopullisen määrän tulisikin määrittyä vasta suunnittelun edetessä. Östersundomin alueen upeat luontokohteet: rannat, metsät ja kalliot sekä niiden väliset ekologiset yhteydet onsäästettävä rakentamiselta, sillä ne tarjoavat tuleville asukkaille monia lähes ilmaisia ekosysteemipalveluita (mm. monimuotoisuus, virkistys,tulvantorjunta).

Kati Vierikko
Filosofian tohtori, ympäristötieteet

Kaisa Hauru
Filosofian maisteri, Kaupunkiekologian tutkija

Sipoonkorpeen tulee kansallispuisto

Olin lapsieni ja äitini kanssa eilen sieniretkellä Sipoonkorvessa. Moni vastaantulija tuntui olevan todella iloinen kansallispuistohankkeen etenemisestä. Hallitus näytti vihreää valoa Sipoonkorven kansallispuistolle käsiteltyään asiaa iltakoulussaan menneellä viikolla. Helsingin Sanomat uutisoi torstaina näkyvästi "Lehtomäki lupaa että rakentaminen saa väistyä ekologisten yhteyksien tieltä". Tuona päivänä hykertelin iloisena koko päivän ennen kuin annoin vallan realismille. Seuraava iso kysymys on Sipoonkorven kansallispuiston rajaus ja kuinka innokkaasti saadaan Helsinki mukaan kansallispuistohankkeeseen. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Penttilä ilmoitti jo torstai-illan tiedotteessaan, että kaupunki on halukas maanvaihtoihin liittyen Helsingin omistamiin metsäpalstoihin Sipoon kunnan alueella, joita on yhteensä n. 500 ha.

Suurin haaste tulee olemaan varsinaisen Sipoonkorven metsämantereen eteläpuolella, Helsingin hallinoimalla alueella jossa maankäytön ristiriidat kulminoituvat. Teknisesti olisi helppo liittää nykyiset jo suojelualueiksi perustetut Natura-alueet kansallispuistoon. Onko kaupungilla halua liittyä suojelutalkoisiin, joka takaisi liitosalueen keskeisten luonto- ja viheralueiden säilymisen ja turvaisi ainutlaatuisen viherkehän, joka ulottuu Helsingin itäisiltä rannikkoalueilta Sipoonkorven kautta aina Nuuksioon ja Porkkalanniemeen asti.

Helsinki, Vantaa ja Sipoo aloittavat tämän syksyn aikan Östersundomin yhteisen yleiskaavan laadinnan. Alueelle pyritään sijoittamaan 40-60.000 uutta asukasta ja raideliikenteeseen painottuvat kaupunginosat. Nyt tarvitaan kaupunkisuunnitteluvirastolta tahtoa toteuttaa käytännössä valtakunnalliset erityistavoitteet säilyttää ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviä, yhtenäisiä luontoalueita.