Tämän päivän Helsingin sanomissa (21.01) keskusteltiin Guggenheim-museon tuomisesta Helsinkiin. Ajatus jakaa mielipiteitä - puolustajat näkevät hankkeen mahdollisuutena nostaa Suomi maailmankartalle, epäilijät kyseenalaistavat uuden museon sillä mm. Kiasman kävijämäärät ovat jatkuvasti laskeneet ja museoita suljetaan. Kuulun ehdottomasti epäilijöiden joukkoon. Minulla nousee aina primitiivinen vastustus kaikkia massiivisia ja muualta lainattuja hankkeita vastaan. Minun yksinkertaisen logiikkani mukaan iso ja lainattu syö paikalliset pienet.
Haen biologina "suuret syö pienet" ilmiölle analogian ekologiasta. Alueelle leviävä, suurta yleisöä viehättävä uusi laji saattaa tukehduttaa kotoperäiset, hitaasti lisääntyvät, pienikokoiset lajit. Ja monimuotoisuus laskee. Hyvänä esimerkkinä kurtturuusu, joka on monien mielestä viehättävä koristekasvi, mutta uhkaa tukehduttaa merten hiekkarantojen uhanalaiset kasvillisuudet.
Mielestäni saman ilmiön voi havaita sosio-kulttuurisessa ympäristössä. Jos esimerkiksi Töölönlahden keskuskirjasto toteutetaan, kilpailee se samoista niukoista kaupungin resursseista paikallisten kirjastojen kanssa. Alussa hanketta voidaan tukea omalla budjetilla, mutta niukkuuden nimessä aina jostain on tingittävä ja silloin pieni toimipiste on huomattavasti helpompi sulkea kuin suuri. Keskuskirjasto ajatuksena sinällään on kaunis - keskustaan on saatava markkinavapaita tiloja, jossa kaupunkilaiset voivat tavata ja oleskella. Varmasti viehättävää, jos satut asumaan muutaman kilometrin päässä Töölönlahdelta, mutta ei palvele vaikkapa itäisen Helsingin asukkaita, joiden arkiympäristöön keskuskirjasto ei ylety.
Kulttuuritarjonnan keskittäminen muutamaan isoon yksikköön ei mielestäni eroa toimintaperiaatteiltaan mitenkään suurista ostoskeskuksista. Suuryksikön etu on näkyvyys ja raha. Guggenheimin museo houkuttelisi varmasti uusia kävijöitä ja turisteja. Mutta riittääkö näistä kävijämääristä pienempien museoiden vierailijoiksi? Edistäisikö Gugge-hype suomalaisten taiteilijoiden tunnettuvuuden kansainvälistymistä? Brändien lainaamisen sijaan haluaisin, että meillä on kykyä luoda omia vetovoimaisia brändejä.
