21x arvokkaampi

Tällä viikolla oli Helsingin sanomissa kirjoitus että suuryritysten johtajien palkat palkkioineen ovat 21-kertaisia keskivertosuomalaisen tuloihin verrattuna. Minun oikeudentajuntaan ja moraalikäsitykseen tämä ei sovi. Voiko kukaan kertoa minulle miksi kenenkään pitää ansaita tämänkaltaisia summia? Mitä hyvää sillä saavutetaan?

Toimitusjohtajat ovat vastuussa, että yritys on tuottava. Kireinä aikoina potkitaan väkeä pellolle, jotta yhtiön työn tuottavuus ei ei laske. Saneerauksia, uudelleenjärjestelyjä tehdään, jotta tuottavuus ja liikevoitto turvattaisiin. Tarvitsemme hyviä ja osaavia johtajia. Olemme kaikki siitä varmasti samaa mieltä. Mutta minkälainen on hyvä johtaja?

Johtajuus - yhteisöstä tai yhtiöstä riippumatta edustaa koko yhteisöä tai yhtiötä. Hän on tahtomattaan alaistensa arvostelun tai arvon kohteena. Omalla toiminnallaan hän luo yhteisössä uskoa tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja hyvyyteen. Miten johtaja voi vaatia työyhteisöltään, että kovina aikoina meidän kaikkien on joustettava, jos hän samalla nostaa omaa palkkaansa?

Huudan arvojohtajuuden perään. Haluan nostaa hattua niille yrityksille, jotka ovat ensin leikanneet johtajiensa palkkoja. Johtajien pitää olla esimerkkinä alaisilleen, puhdas rahanteko ei enää riitä. Hyvä veli -meininki "kun maailmalla on ollut tapana" tai lausahdukset "muuten ei saada hyviä johtajia"on kyseenalaistettava. En vaadi johtajille huonoa palkkaa, mutta kohtuutta kylläkin. Lisääkö 21-kertainen palkka yhteisön, työyhteisön, perheiden tai johtajien hyvinvointia? Ovatko he onnellisempia, jos tienaavat yhden miljoonan sijasta kaksi vuodessa? Epäilen.

Östersundomin varjokaava

Julkaisimme viime viikolla (28.4.) Östersundomin varjokaavaluonnoksen. Lehdistötiedote meni hyvin läpi nettiuutisissa. Esittelimme varjokaavaa viranomaisille julkistamispäivänä. Keskustelu oli erittäin antoisaa. Eilen (3.5.) Anna-Riitta dadadotankista ja minä esittelimme vaihtoehtokaavaammepaikallisille asukkaille Östersundomissa. Eilinen tilaisuus oli erittäin antoisa ja keskustelu monipuolista. Läsnä oli yli 30 asukasta.

Viranomaiskeskustelusta haluan nostaa muutaman seikan esille. Paikallisluonnon suojelu ei välttämättä koeta merkitykselliseksi ja luonnonsuojelun edelle asetetaan tavoite hiilijalanjäljen pienentämisestä maakunnallisella tasolla. Mielenkiintoinen seikka oli se, että ennen kaikkea helsinkiläiset kaupunkisuunnittelijat kyseenalaistivat tarvetta suojella luonnon monimuotoisuutta paikallisesti, Helsingin rajojen sisäpuolella. Luonnonsuojelun velvoite haluttiin siirtää "tuonnemaksi" muiden, huomattavasti merkittävimpien tavoitteiden kuten tiiviin ja ekotehokkaan yhdykuntarakenteen tieltä.

Mikä on ekotehokas yhdyskunta ja saavutetaanko nykyisellä kaavoituksella Östersundomin yhteiselle yleiskaava-alueelle kestävä kaupunkirakenne, joka vähentää asumiseen ja liikennöimiseen tarvittavaa energiaa? Virallisessa yleiskaavaluonnoksessa rakentamiselle on osoitettu kaikkiaan 2 210 ha ja rakentamatonta viheraluetta n. 1 800 ha, kun varjokaavassa vastaavat luvut ovat 860 ha ja n. 3 100 ha. Varjokaavassa ei myöskään osoiteta rantarakentamista - haluamme maksimoida luonnon tarjoamat ilmaiset ekoysteemipalvelut ja varata luonnonrannat tulvatorjuntaan.

Virallisessa yleiskaavaluonnoksessa pyritään rikkomaan urbaanin ja luonnonympäristön rajoja ja sovittamaan nämä yhteen. Viranomaiskeskustelun aikana kyseenalaistettiin varjokaavan lähtökohtia, jotka jatkavat perinteistä dualistista maankäytön ajattelua luonto vastaan ihminen. Eihän tästä ole kyse, jos alkuperäistä luontoa halutaan turvata kaavoituksen keinoin. Luontoa säästävillä maankäytön ratkaisuilla voidaan turvata riittävä viheralueverkosto ja toimivat ekosysteemipalvelut.

Rakentaminen tulee muuttamaan Östersundomin yleiskaava-alueen maisemaa ja luontoympäristöä merkittävästi. Luonto kaupungissa sopeutuu yhteiseloon ihmisen kanssa. Toiset lajit ovat urbaanissa ympäristössä voittajia, toiset häviäjiä. Lajit tekevät uusia valtauksia - kuten olemme pystyneet menneinä viikkoina seuraamaan Forumin kuuluisaa huuhkajaperhettä.

Virallisen yleiskaavan tavoite luoda uutta kaupunkiluontoa vaikuttaa hyvältä, mutta kaavaselostetta lukiessani perinteinen aatemaailma "suo, kuokka ja Jussi" paljasti itsensä. Suunnittelualueen ainutlaatuiset luontoarvot halutaan raivata tehokkaan maankäytön alta, syleillä ne kuoliaaksi tiivistyvän kaupungin sisälle tai julistaa ne urbaaniympäristön viholliseksi. Kaupunkiin ei haluta hirviä tai ilveksiä.

Uskon kuitenkin, että kaupunkisuunnittelijoista ja viranomaisista löytyy myös tahtoa ja kiinnostusta sovittaa luontoarvot ja kasvavan kaupungin tarpeet yhteen. Nyt on aika antaa näille ajatuksille vahvistusta ja lausua mielipiteensä Östersundomin yhteisestä yleiskaavaluonnoksesta. Luontoa tarvitaan myös paikallisesti - myös meitä ihmisiä varten.

Lue lisää:
www.varjokaava.fi
www.yhteinenostersundom.fi