Onerva kiven nokassa syyskuussa 2010.Pääsin keskiviikkona tutustumaan maakuntakaavaluonnokseen. Itä-Uudenmaan liiton yhdistymisen jälkeen maakunnan alueen kaava päivitetään pikavauhtia, vähän turhankin tiukalla aikataululla. En usko, että tämä hoppu on tarpeen, mutta on syntynyt ennen kaikkea Helsingin painostuksesta saada maakuntakaava valmiiksi samaan aikaan Östersundomin yhteisen yleiskaavan kanssa.
Kiireessä tulee oiottua asioita ja todella rajusti. Nyt olisi oikea hetki päivittää läntisen Uudenmaan alueelta maakunnallisesti arvokkaat luontokohteet. Entinen Itä-Uusimaa toteutti tämän ansiokkaasti ennen yhdistymistään ja MALU-raportti valmistui viime vuoden lopulla. Länsi-Uudenmaan luontoarvojen tarkistaminen vaatisi yhden intensiivisen maastokauden ja yhden pätevän biologin palkkaamisen työhön. Tähän kuulemma ei ole resursseja eikä aikaa, vaikka henkilö olisi jo odottelemassa töitä. Luontokohteet tarkistetaan sitten seuraavassa maakuntakaavassa.
Erittäin huolestuttavaa on Kivinokan maakuntakaavamääryksen muuttaminen taajamatoimintojen alueeksi. Kaavamerkintä on ohjauskeinoiltaan epämääräinen ja se voi sisältää myös virkistys- tai suojelualueita. Merkinnällä siirretään kaavoitusvalta kokonaan kunnalle. Myös Östersundomin yleiskaava-alue on merkitty kokonaan taajamatoiminta-alueeksi, ainoastaan Natura-alueet ja neljästä maakunnallisesti tärkeästä ekologisesta yhteydestä ainoastaan kasi Mustavuoreen ja Östersundomiin oli merkitty.
Taajamatoimintojen alue-merkintä tarkoittaa, että Kivinokka ja Östersundom tarjotaan lautasella niille Helsingin kaupungin suunnittelijoille ja poliittisille tahoille, jotka haluavat rakentaa alueet. Maakuntakaavassa ei ole kyetty (toisin sanoen haluttu) osoittamaan näiden alueiden ekologista, geologista tai virkistysarvoa. Östersundomin yleiskaavan suunnittelualueella on aikaisemmissa selvityksissä osoitettu useita maakunnallisesti arvokkaita kallio- ja luontoalueita.
Kivinokan maakunnallinen arvo viheralueena on monin väittein helposti perusteltavissa. Alueella on Uudenmaan mittakaavassakin upea vanhojen metsien kohde, joka on mukana Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2008-2017. Kivinokka rajautuu kansainvälisestikin arvokkaaseen Vanhakaupunginlahden luonnonsuojelu- ja Natura-alueeseen. Sen säilyttäminen suojelualueen puskurivyöhykkeenä on erityisen tärkeää.
Ja ennen kaikkea Kivinokka tarjoaa ilmastoystävällistä lähimökkeilyä. Kivinokkalaisen mökkeilijän hiilijalanjälki on murto-osa perinteiseen, ympärivuotiseen mökkeilyyn verrattuna. Mielestäni on kestävää maakuntatason maankäytön suunnittelua osoittaa kaupungin sisältä helsinkiläisille alueita vapaa-ajan asumiselle, pikemminkin kuin ohjata nämäkin mökkeilijät hakeutumaan (omalla autollaan) muualle Uudeltamaalle tai Suomeen.
4 kommenttia:
Kaavoituksen onnistumiselle keskeisten asioiden olisi hyvä olla mukana arvioinnissa rinta rinnan. Olen ymmärtänyt, että maakuntakaavaa uusittaessa arvioitaisiin aluksi esimerkiksi aseman seutujen tiivistämmistä. Vasta tämän jälkeen arvioitaisiin laajemmin viheralueita. Muistelen kuulleeni, että raideliikenteen uusista mahdollisuuksistakin tehtäisiin alustavia varauksia vasta myöhemmin.
Aikatauluun liittyy mielestäni merkittäviä pulmia. Hukataanko mahdollisuus arvioida samaan aikaan asiat, jotka vaikuttavat toisiinsa vahvasti?
Kivinokan vanha metsä on pääkaupunkiseudulla harvinaisen hieno. Sen säilyttämistä tukee mielestäni myös kaupungin strategiaohjelma 2009 - 2012.
Tuumi: Olli V.
Kivinokan vanha metsä on osa suurempaa kokonaisuutta. Metsä tukee osaltaan Vanhankaupunginlahden poikkkeuksellisen upeaa lintualuetta.
Kivinokan lintulavalta avautuu oivallinen näkymä monenlaisten lintujen tarkkailuun.
Edelliseen kommenttiini oli lipsahtanut kirjoitusvirhe. Siksi vielä uusi kiteytys. Aseman seutujen tiivistämistä olisi hyvä arvioida samaan aikaan viheralueiden merkityksen sekä raideliikenteen uusien mahdollisuuksien kanssa.
Ystävällisesti: Olli V.
Kivinokan metsässä on "metsän tuntu". Tällaista aluetta ei missään nimessä saa uhrata rakentamiselle. Tilaa asuintaloille on löydettävissä paikoilta, joissa ei enää ole luontoarvoja menetettäväksi, esim. Roihupellosta.
Kaupunkimetsien säilyttäminen on myös tasa-arvokysymys. Lähimetsät antavat luontokokemuksia ja virkistysmahdollisuuksia meille, jotka emme voi tai halua matkustaa kauas niitä hakemaan.
Hanna-Leena Ylinen
Kivinokalla luontoa on myös vanhan metsän ulkopuolella. Luonto alkaa heti pienten mökkien läheltä.
Jos Kivinokalle tulisi nykyaikainen asuinalue,luontoa hupenisi jo rakentamisen takia. Jos metsää jäisi asuinalueen lähelle, se todennäköisesti kuluisi kovemmassa käytössä. Kivinokan läheinen alue muuttuisi merkittävästi myös lintujen kannalta.
T: Olli V.
Lähetä kommentti