lauantai 10. joulukuuta 2011

Maaseutuympäristöön monimuotoisuutta kotimaisen lihansyönnin hinnalla


Olen päässyt tutustumaan maatalouden ympäristökysymyksiin kahden vuoden aikana osallistuessani luontojärjestöjen lanseeraamaan Ympäristöakatemian seminaaripäivien suunnitteluun ja järjestelyihin. Samalla kun olen päivittänyt omaa tietämystäni maatalouspolitiikasta, maatalouden vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksista olen löytänyt itselleni järkevän syyn olla kieltäytymättä lihansyönnistä tai maitotuotteista kokonaan.

Vihreänä, aatteelisena, toisen lajien oikeudet tunnistavana ja ilmastonmuutokseen liittyvien tosiasioiden paineessa voi olla hieman vaikeaa sallia itsensä edelleen syödä lihaa tai juustoa. Ruoka on minulle erittäin tärkeä asia ja olen valmis maksamaan ruuasta enemmän, jos samalla lisään ruuantuotannon arvoketjun ekologista kestävyyttä etenkin alkutuotannon osalta. Valitettavasti luomulihan tai -juuston tuotantoketjun hiilijalanjälki on yhtä musta kuin tavanomaisen lihan (joidenkin laskelmien mukaan jopa isompi). Luomukaurahiutaleen tuotantoketjun jalanjälki sen sijaan on läpikuultavan ohut. Siirrynkö siis tiedostavana kuluttajana hyödyntämään vain kasvisperäisiä tuotteita?

Kumpi asiaa painaa enemmän vaakakupissa: Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vai monimuotoinen maaseutuympäristö? Vegaaniruokavalio on hiilidioksidipäästöiltään vähäisin. Lihatuotanto voitaisiin kokonaan lopettaa. Mutta millä korvaisimme teolliset väkilannoitteet tai karjanlannan, jota ovat tuottaneet mm. ilmastonmuutoksen pahamaineiset, märehtivät nautaeläimet? Laiduntava karja toimii maaseutuympäristön luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Luonnonlaitumilla laiduntava lihakarja ns. niittyliha pelastaa monen uhanalaisen perinnemaisemaan sopeutuneen eliölajin sukupuutolta, mutta samalla lisää kasvihuonekaasupäästöjä.

Me siis tarvitsemme lypsy- ja lihakarjaa ylläpitämään maaseudun luonnon ja ympäristön monimuotoisuutta ja tuottamaan lannoitetta viljapelloille. Varsinkin jos haluamme luopua teollisista lannoitteista. Voinko siis hyvillä mielin porskutella pihvillä ja jauhelihalla jatkossakin? Suomalaiset kuluttavat tällä hetkellä lihaa ja lihavalmisteita noin 75 kg vuodessa (205 g/päivä), joista noin puolet on porsasta, neljännes nautaa ja broileria. Terveyssuositusten mukaan punaisen lihan syöntiä tulisi rajoittaa 300 grammaan viikossa, joka vastaisi noin 15 kiloa vuodessa nykyisen reilun 50 kg sijaan.

Vähemmällä enemmän. Kestävällä ja terveellisellä lihansyönnin määrällä voisimme siirtyä kokonaan karjataloudessa ja muussa alkutuotannossa omavaraiseen, ekologisesti kestävään ja eläimen hyvinvoinnin huomioivaan luomutuotantoon karjan rehu- ja valkuaiskasveja myöten. Teollisesti tuotetusta lihasta pitäisi luopua kokonaan.

Kotimaista luomukanaa odotellessa jatkan ihmettelemistä kuinka broilerinliha voi maksaa alle 4 euroa kilo? Mistä olemme joutuneet/halunneet eläinten hyvinvoinnin lisäksi tinkiä? Ja miksi haluamme käyttää yhä vähemmän tuloistamme ruokaan - keskimäärin noin 12 %. Jospa muuttaisimme pihistelymme koskemaan rahan sijasta ruokaa. Tarvitsemme vähemmän jos suosimme laadukasta ja kestävästi tuotettua ruokaa ja samalla tuotamme enemmän hyvinvointia itsellemme ja luonnolle.

Lue lisää luomusta: www.luomu.fi

Ei kommentteja: