Bernt, Helena, Michael, minä ja VesaVihreät kunnallisvaaliehdokkaat uhmasivat eilen syysviimaa ja pystyttivät telttansa Töölöntorille. Tuuli yritti ottaa meistä niskalenkin, mutta se ei meitä nujertanut. Lopulta saimme teltan ilman seiniä pystyyn. Välillä torilla vilisti enemmän ehdokkaita kuin äänestäjiä.
Minulla oli kuitenkin mielenkiintoinen juttutuokio lähiasukkaan kanssa, joka kertoi järkyttyneensä kuinka paljon paikallinen lähitavarakauppa heittää hyvälaatuista ruokaa sekajätteisiin. Ruoka ei kuulemma mene kaupaksi edes puoleen hintaan, joten se joutaa roskikseen. Mutta miksi sitä ei laiteta biojätteisiin? Rouvan arvion mukaan viikoittain roskikseen lentää kymmeniä kiloja tuoretavaraa. Jos tämä käytäntö on arkipäivää useimmissa Alepoissa, lähikauppamme rasittavat todella rankasti Ämmässuon jätteenkäsittelypistettä. Lupasin selvitellä asiaa.
Ja tässä tämän päivän googlaus tulos. Ensin hieman taustaa. Alepa on HOK-Elannon vähittäiskauppa. HOK-Elanto on Pääkaupunkiseudulla toimiva on S-ryhmän suurin alueosuuskauppa. Helsingin Osuuskaupalla on 160 vähittäiskaupan toimipaikkaa ympäri maata. Ketjuun kuuluvat mm. pääkaupunkiseudun Alepat, Sokos, ABC ja Salet. Yritin löytää sivuilta viittausta ympäristöohjelmasta tai ympäristövastuullisuudesta. Laiha tulos tuotti yhden energiatehokkuuteen liittyvän ympäristöpilotin. Kierrätyksestä ei mitään.
Näyttää pahasti siltä, että HOK-Elanto ei millään tavoin ohjeista kauppojaan ympäristövastuullisuudessaan. Tämä korjaantunee lähitulevaisuudessa. Onhan 60-jäsenisessä edustajistossa kahdeksan pätevää vihreää poliitikkoa.
Seuraavaksi otin selvää mitä lähitavarakaupat yleensä tekevät tai voivat tehdä edistääkseen ympäristönsuojelua omassa toiminnassaan. Yksittäinen päivittäistavarakauppa voi anoa joutsenmerkkiä. Joutsenmerkitty kauppa täyttää ympäristövaatimukset mm. tuotevalikoimassa, energiakulutuksessa, pakkauksissa, kuljetuksessa ja jätehuollossa. Jätteiden lajittelu on yhtenä tärkeänä kriteerinä. Vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan päivittäistavarakauppojen jätteistä 90 % muodostuu biojätteestä ja kierrätyskelpoisesta pakkausjätteestä. Kaatopaikalle päätyvän sekajätteen osuus on vain 10 %. Hyötykäyttöaste vaihtelee, eikä luotettavia tilastoja ole kattavasti saatavilla. YTV:n alueella pt-kauppojen jätteiden hyötyaste oli keskimäärin 60 %.
Monet yksittäiset toimijat ovat vapaaehtoisesti panostaneet ympäristöasioihin, vaikka ympäristölainsäädäntömme on tältä osin löyhä. Monien tärkeiden ympäristökysymysten ratkaiseminen ja ympäristötyön laaja edistäminen vaatii yhteistyötä mm. kuntien kanssa. Yhteiset pelisäännöt ja tiedonsaannin helpottaminen edistäisivät vuoden 2004 raportin mukaan pt-kauppojen ympäristötyötä.
Minulla oli kuitenkin mielenkiintoinen juttutuokio lähiasukkaan kanssa, joka kertoi järkyttyneensä kuinka paljon paikallinen lähitavarakauppa heittää hyvälaatuista ruokaa sekajätteisiin. Ruoka ei kuulemma mene kaupaksi edes puoleen hintaan, joten se joutaa roskikseen. Mutta miksi sitä ei laiteta biojätteisiin? Rouvan arvion mukaan viikoittain roskikseen lentää kymmeniä kiloja tuoretavaraa. Jos tämä käytäntö on arkipäivää useimmissa Alepoissa, lähikauppamme rasittavat todella rankasti Ämmässuon jätteenkäsittelypistettä. Lupasin selvitellä asiaa.
Ja tässä tämän päivän googlaus tulos. Ensin hieman taustaa. Alepa on HOK-Elannon vähittäiskauppa. HOK-Elanto on Pääkaupunkiseudulla toimiva on S-ryhmän suurin alueosuuskauppa. Helsingin Osuuskaupalla on 160 vähittäiskaupan toimipaikkaa ympäri maata. Ketjuun kuuluvat mm. pääkaupunkiseudun Alepat, Sokos, ABC ja Salet. Yritin löytää sivuilta viittausta ympäristöohjelmasta tai ympäristövastuullisuudesta. Laiha tulos tuotti yhden energiatehokkuuteen liittyvän ympäristöpilotin. Kierrätyksestä ei mitään.
Näyttää pahasti siltä, että HOK-Elanto ei millään tavoin ohjeista kauppojaan ympäristövastuullisuudessaan. Tämä korjaantunee lähitulevaisuudessa. Onhan 60-jäsenisessä edustajistossa kahdeksan pätevää vihreää poliitikkoa.
Seuraavaksi otin selvää mitä lähitavarakaupat yleensä tekevät tai voivat tehdä edistääkseen ympäristönsuojelua omassa toiminnassaan. Yksittäinen päivittäistavarakauppa voi anoa joutsenmerkkiä. Joutsenmerkitty kauppa täyttää ympäristövaatimukset mm. tuotevalikoimassa, energiakulutuksessa, pakkauksissa, kuljetuksessa ja jätehuollossa. Jätteiden lajittelu on yhtenä tärkeänä kriteerinä. Vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan päivittäistavarakauppojen jätteistä 90 % muodostuu biojätteestä ja kierrätyskelpoisesta pakkausjätteestä. Kaatopaikalle päätyvän sekajätteen osuus on vain 10 %. Hyötykäyttöaste vaihtelee, eikä luotettavia tilastoja ole kattavasti saatavilla. YTV:n alueella pt-kauppojen jätteiden hyötyaste oli keskimäärin 60 %.
Monet yksittäiset toimijat ovat vapaaehtoisesti panostaneet ympäristöasioihin, vaikka ympäristölainsäädäntömme on tältä osin löyhä. Monien tärkeiden ympäristökysymysten ratkaiseminen ja ympäristötyön laaja edistäminen vaatii yhteistyötä mm. kuntien kanssa. Yhteiset pelisäännöt ja tiedonsaannin helpottaminen edistäisivät vuoden 2004 raportin mukaan pt-kauppojen ympäristötyötä.
1 kommentti:
Yksi hyvä aloite, joka edistäisi kauppojen ympäristövastuuta, olisi velvoittaa ne poistamaan ilmainen pysäköinti tai ainakin antamaan matkakorttiin esimerkiksi jokaista kymmenen euron ostosta kohti euro, jonka voisi ladata palvelupisteissä. Tässä siis esimerkiksi Stockmannin vapaasti käytettäväksi idea.
Lähetä kommentti