Viime viikkoina on Helsingin sanomissa ja Töölöläisessä keskusteltu Ruusulankadulle ja muualle Helsinkiin sijoitettavista tukiasumismuodosta eli ns. asuntoloista. Projektit ovat osa ympäristöministeriön laatimaa 2008-2011 asunnottomuusohjelmaa, jonka tavoitteena on puolittaa asunnottomien määrä koko maassa vuoteen 2011 mennessä.
Paikallisasukkaat ovat vastustaneet etenkin Töölööseen sijoitettavaa n. 90 (tämän hetkinen tietoni) asunnon tukiasuntolaa. Ruusulankadun asuntolan kohdalla vastustus on johtunut myös paisuneista huhupuheista, kun tarkkaa tietoa ei ole ollut saatavilla. Kerran jos toisenkin on ilmaan heitetty ajatus "nimbyilystä" not in my backyard -ilmiöstä. Taustalla voi olla hyvin erilaisia tekijöitä, jotka johtavat vastustukseen kuten Riitta Kuparinen väitöskirjatyössään toteaa. Hän tutki Marjaniemeen sijoitettavan kehitysvammaisille tarkoitetun asuntolan kohtaamasta vastarinnasta vuosina 1997-2000.
On luonnollista, että henkilö terästäytyy, kun mahdollinen muutos koskee hänen lähiympäristöään. Mielestäni meillä jokaisella on oikeus huolestua lähellä tapahtuvista muutoksista - olla aidosti huolestuneita. Tästä huolimatta uskon vahvasti meidän jokaisen kykyyn hyväksyä syrjäytyneiden ihmisten tukemisen myös lähialueellaan. Mutta se vaatii negatiivisten tunteiden läpikäymisen yhdessä muiden samaa tuntevien kanssa. Pahinten mahdollisten vaihtoehtojen läpikäyminen (ennakoimattoman väkivallan ja pelon lisääntyminen) ja ääneen puhuminen eivät tarkoita sitä, että emme olisi valmiita hyväksymään muutosta.
Uusia tukiasuntoloita suunniteltaessa on heti alussa otettava huomioon paikallisasukkaiden huolestuminen ja toisaalta tukiasuntoa hyödyntävien asukkaiden sopeutumiskyky uuteen asuinympäristöön. Kuntoutettavien, vahvasti elämässä jo kiinni olevien henkilöiden on helpompi kohdata mahdollinen paikallisasukkaiden vastustus ja toisaalta sopeutua normaaliin elämänrytmiin kuin henkilön, jolla millään ei ole mitään väliä. Paikan valinta ei voi ainoastaan perustua siihen mistä saadaan hankittua sopiva kiinteistö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti